Sisäilmakodittomuus Suomessa – Tänään 17.10.2020 on asunnottomienyö

Kuvan ottanut Jenni Määttä 17.10.2020 Kuusamossa. Ensilumi on satanut.

Kuvittele itsesi kylmään, kosteaan, märkään ja lumiseen ilmaan kodittomana, yksin. Ei kattoa pään päällä ja ystäviä ympärillä. Vaellat pitkin katuja märissä vaatteissasi nälkäisenä. Sisäilmakodittomia on tällaisiakin sekä niitä jotka ovat yhdessä huoneessa esim. sukulaisillaan ilman oikeaa kotia ja turvaa. Katto pään päällä ei aina tarkoita turvaa, vaikka niin pitäisi olla. Sisäilmakodittomat eivät saa useinkaan apua yhteiskunnan järjestelmistä vaan heidät kerta toisensa jälkeen jätetään yksin. Esim. asuntovaunussa asuvana, vaikka se olisi sinun ainoa paikka missä voit olla terveenä et saa Kelasta yleistä asumistukea. 3:s sektori ei ole se jonka pitäisi auttaa, mutta näin vain käytännössä on, koska apua ei useinkaan muualta saa. Olet täysin toisten armoilla halusitpa tai et. Harva lääkärikään auttaa sisäilmasairaita. Heidät jätetään oman onnensa nojaan ja vähättely on lähes järjestelmällistä sekä kierrätetään luukulta luukulle. Sinulla voi olla astma, mutta koska olet kertonut oireilevasi sisäilmaongelmista sinut voidaan jättää hoitamatta sekä ei tehdä lisätutkimuksia vaikka on viitteitä muista sairauksista. Ei kannata siis kertoa sairaudesta, koska niin saat parempaa hoitoa. Ei asian näin kuuluisi olla.

Suomen punainen risti eli SPR ei muun muassa auta sisäilmakodittomia edes teltoilla. Ennen heiltä sai lahjakortteja ruokaan, sekin apu on viety pois. Meidänkään perhe ei ole saanut sieltä mitään apua vaikka pyysimme. Kävivät katsomassa kyllä tilanteen, mutta sen jälkeen tuli hiljaisuus eikä kukaan ottanut enää yhteyttä vaikka laitoimme sähköpostia jne. Meistä se tuntui todella pahalta ja vielä sellaiselta, että ei kai Suomessa voi olla näin. Itse monenlaista kokeneina voimme vain todeta, että on. Sisäilmasairaina emme ole voineet ottaa myöskään vastaan kaikkia vaatteita mitä on tarjottu, koska ne ovat olleet valmiiksi homeessa ja/tai hajusteellisilla pesuaineilla pestyjä. Tämä on todellisuus myös suurimman osan muidenkin sisäilmasairaan kohdalla. Ilkeyttään vaatteita ei olla ottamatta vastaan vaan terveydellisistä syistä. Usein parhaimmat vaatteet mitkä käy sisäilmakodittomille on uusia vaatteita joita ei ole vielä keretty pestä muiden pesuaineilla jne. Uudet voi pestä omilla pesuaineilla jotka ei aiheuta oireita.

Meidän oli tarkoitus kertoa omaa tarinaamme Suojaton -kampanjaan, mutta aika ei riittänyt ja voimavarat. Asumme itse tällä hetkellä 35 sisäneliöisessä hirsivaunussa jonka rakensimme kun elimme homepakolaisina (laajennus valmistunee joskus). Totesimme sen olevan ainoa ratkaisu siihen valtavaan hätään joka asunnottomuudesta syntyy. Meillä oli silloin 2 pientä lasta. V. 2018 meille syntyi 3:s lapsi seuraavana kuukautena kun olimme muuttaneet hirsivaunuun. Tiesimme kaupungin asuntojen tilanteen ystäviemme kautta sekä olimme seuranneet millaisiin kierteisiin vertaiset olivat joutuneet. Halusimme välttää sen. 4 paikkaa lopulta kävimme läpi ennen hirsivaunun valmistumista, tämä määrä on vähän kun vertaa moneen muuhun jotka käyvät kymmeniä ja kymmeniä asuntoja läpi niiden käymättä heille sekä rahanmenetys ohessa takuuvuokrien ym. muodossa.

Alla tarinoita sisäilmakodittomuudesta Suomessa sekä kampanjan suojelijoista ja testi millainen asunnoton olisit.

https://www.sisailmakodittomat.fi/sisailmakodittomat/

Yllä on linkki josta pääsee lukemaan tarinoita sisäilmakodittomista. Kannattaa käydä lukemassa. Alempana 2 tarinaa Sisäilmakodittomien -sivuilta suoraan kopioituna. Lupa asiaan on saatu.

Yrittäjän perhe

Joitakin vuosia sitten olimme vaikeasti sairaan ja vammaisen teini-ikäisen lapseni kanssa asunnottomia sisäilmasta sairastumisen vuoksi ja kirjoilla Poste Restantessa. Nukuimme työpaikallani ja sukulaisten luona.

Lopulta saimme vuokratuksi mökin, jossa nyt asumme, mutta elämme jatkuvasti yhden askeleen päässä kodittomuudesta. Korona-aikana saimme lopulta vuokrasopimuksen purkuilmoituksen rästivuokrien takia. En ole nimittäin pystynyt työskentelemään täysipainoisesti yrityksessäni, koska olen yksin vastuussa vaikeasti sairaan vuodepotilasnuoren hoidosta 24/7 ja olen itsekin sairas. Lisäksi me molemmat kuulumme koronan riskiryhmään, joten maaliskuun jälkeen en ole voinut jatkaa töissä ollenkaan ja hankkia tuloja vuokran maksuun. Ilman sukulaisten apua olisimme olleet taivasalla jo useamman kuukauden.

Tyttäreni on ollut vuodepotilaana 8 vuotta, ja koko sen ajan olemme sinnitelleet ilman asianmukaisia tukitoimia. Vaikka tyttäreni on sisäilmasairauksiinsa liittyen todettu hallinto-oikeudessa vaikeavammaiseksi, on kaupunki viimeiset 4 vuotta tehnyt vain pelkkiä hylkypäätöksiä vammaispalveluasioissamme.

Epäämällä lakisääteiset tukitoimet ja vammaispalvelut voidaan tilanne Suomessa päästää niin pitkälle, että jopa hallinto-oikeuden vaikeavammaiseksi toteama vuodepotilasnuori voi päätyä kadulle ilman, että mikään virallinen taho auttaa asiassa millään tavalla. Tilannetta on myöhäistä alkaa korjailla siinä vaiheessa, kun ainoa rakennus, jossa tämä sisäilmasairas nuori voi olla, on jo menetetty.

Olemme yli 10 vuotta olleet sisäilmasairaita ja tänä aikana Suomessa ei ole järjestetty yhteiskunnan taholta mitään hätämajoitusta vaikeimmin sairastuneille. Silti sossut ja lääkäritkin tuntuvat kuvittelevan, että tämä nuori sitten vaan lykätään johonkin asumaan.

Mihin? Hän ei pysty olemaan missään muussa tietämässämme rakennuksessa saamatta anafylaktisia oireita.”

Leikki-ikäisen äiti

Sairastuin sisäilmasta jo vuosia sitten ennen lapseni syntymää. Homeiden lisäksi saan oireita myös kemikaaleista, erityisesti hajusteista. Myös 4-vuotias poikani reagoi hieman sisäilmaongelmille. Hänen aloittaessaan viime keväänä päiväkodin ongelmaksi muodostui se, että tulin kipeäksi niistä altisteista, joita hänen vaatteissaan kantautui kotiimme. Päiväkoti oli pakko keskeyttää.

Syksystä alkaen olimme viettäneet paljon aikaa perinteisessä jurtassa, koska voimme siellä niin hyvin. Kesällä sitten irtisanoin asuntomme talousongelmien vuoksi. Olin hakenut apua niin Kelalta kuin sosiaalitoimesta ja lasten suojelustakin – turhaan. Niinpä jäimme asumaan jurttaan, mutta ei aikaakaan, kun lastensuojelu puuttui tilanteeseen ja otti poikani kiireelliseen sijoitukseen, uhaten huostaanotolla. Perusteisiin kuului mm. se, ettei jurtassa ollut suihkua, vaikka saunateltta olikin ihan vieressä. Sisäilmasairausperäisten talousongelmien aiheuttamaan asunnottomuuteemme ei kunnalla ollut tarjota ratkaisuksi taloudellista tukea eikä soveltuvaa kotia. 

En voi olla ihmettelemättä, onko Suomessa nykyään laitonta asua perinteisissä kodan tyyppisissä asumuksissa, kuten saamelaiset ovat kautta historian tehneet?”

Käy tekemässä asunnottomuus testi alla olevasta linkistä:

https://www.sisailmakodittomat.fi/tee-testi/

Asunnottomien yön Sisäilmakodittomat-kampanja on saanut kansanedustajan suojelijakseen lähes kaikista eduskuntapuolueista pääministeripuolueesta oppositioon. 

Näin he ratkoisivat sisäilmakodittomuutta.

Sisäilmakodittomuus ratkaistava puhtailla asunnoilla Tarja Filatov SDP

Terve sisäilma on jokaisen oikeus. 

Sisäilmakodittomuuden juurisyihin on puututtava parantamalla rakentamisen laatua ja tarkentamalla vastuita. 

Sisäilmakodittomuus on ratkaistava rakentamalla puhtaita asuntoja sisäilmasta sairastuneille.

Sisäilmakodittomuus on vakava oikeusturvakysymysPetri Honkonen KESK

Sisäilmasairaudet ja sisäilmakodittomuus on vakava terveydellinen ja oikeusturvakysymys yhteiskunnassamme. 

Sisäilmasairaiden sosiaaliturva ja asuntojärjestelyt on saatava kuntoon. Sosiaalisessa asuntotuotannossa on huomioitava jatkossa tämäkin tarve.

Ratkaisuja terveelliseen ja turvalliseen kotiinTiina Elo VIH

Sisäilmakodittomuus ei näy asunnottomuustilastoissa, mutta aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä. Tarvitsemme viimein ratkaisuja, joilla voimme turvata myös sisäilmaongelmista kärsiville oikeuden terveelliseen ja turvalliseen kotiin varallisuudesta riippumatta. 

Konkreettisia ratkaisuja etsitään parhaillaan hankkeessa, jossa selvitetään, paljonko ja millaisia sisäilmaan liittyviä terveydellisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia Suomessa on ja miten sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan parhaiten tukea ja auttaa. Selvitys valmistuu keväällä 2021. Tulosten pohjalta on tehtävä ripeästi päätöksiä.

Julkisella tuella esteettömiä koteja ja tilapäisasuntojaPia Lohikoski VAS

Tarvitaan julkista tukea pysyvien sisäilmaesteettömien kotien rahoittamiseen ja lisäksi myös terveitä tilapäisasuntoja niitä akuutisti tarvitseville.

Lisäksi tarvitaan oma tilastointijärjestelmä sisäilmakodittomille, jotta ongelman laajuus tulee näkyväksi ja sitä osataan paremmin ratkoa.

Sisäilmasairas voi kuulua vammaissopimuksen piiriinSari Tanus KD, erikoislääkäri

Sisäilmasairastuneen tilanne tulee nähdä kokonaisvaltaisesti. Sairastuneelle tärkeintä on tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi sekä saada tarvittava hoito ja tuki – ei diagnoosinumero!

Yhteiskunnallisesti on tärkeää tuoda esiin sisäilmasairauksiin sairastuneiden tilanne. Sisäilmasairauksilla on usein laajasti normaalia elämää vaikeuttava ja vammauttava vaikutus ja näin ollen sairaudesta kärsivä henkilö voi kuulua vammaissopimuksen piiriin.Kiireellisessä tilanteessa sosiaalihuollon on turvattava välttämätön toimeentulo ja huolenpito ja järjestettävä sellainen asuminen, että henkilön terveys ja elämä ei ole vaarassa. Diagnoosilähtöisyys ei ole nykyisen vammaispalvelulainkaan lähtökohta eikä vammaisen henkilön määritelmää tulisi tulkita pelkästään diagnoosin perusteella. Sitä, onko edellä mainitulla lääkärin toteamalla altistuksella tai herkistymisellä virallista diagnoosinumeroa tai ei, ei näin ollen tulisi yksin asettaa kriteeriksi henkilön vammaispalvelujen tarvetta arvioitaessa.

Tehdään näkymättömästä näkyvä!

Valtion tukiin sisäilmaesteetön rakentaminenPauli Kiuru KOK

Asunto on ihmisoikeus myös sisäilmakodittomille.

Asuntopakolaisuus on monelle arkea. Ongelma on tunnustettava ja ratkaistavissa.

Valtion tuissa (ARA) on huomioitava sisäilmaesteetön rakentaminen.

Hallitukselta tekoja: sisäilmakodittomien määrä selvitettävä Ari Koponen PS

Sisäilmakodittomat ovat asunnottomia vaikka heitä ei löydy perinteisten asunnottomuuspalveluiden piiristä tai tilastoista. Tällaisten kodittomien määrä tulisi ehdottomasti selvittää ja tehdä näkyväksi.

 Puolueena olemme jo kahden vuoden ajan käsitelleet ja valmistelleet useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan. Olen kuitenkin iloinen, että puun käyttö julkisessa rakentamisessa on lähtenyt viime vuosina kasvuun. Tämä ei tietenkään anna kattoa kodittomalle, mutta terveet, ekologiset ja turvalliset tilat ennaltaehkäisevät uusia tapauksia ja sisäilmaongelmia.

Hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia sisäilmaongelmaisten auttamiseksi mistä iso kiitos kuuluu myös jokaiselle aktiiville sisäilmasairaiden asioiden näkyväksi tuomisesta. ”

https://www.sisailmakodittomat.fi/kampanjan-suojelijat/

 

 

 


 

 

 

 

 

 

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close